torstai 4. toukokuuta 2017

Lontoo part 3














Siinä vielä loputkin kuvat reissusta. Harmitti hieman kun jäi lopulta tuo Tower Bridgellä käyminen, vaikka se kuuluu lempi nähtävyyksiini Lontoossa. Kotiinpaluuaamuna lentokentälle suuntaessa oli yksi pysäkki juuri sopivassa kohtaa ja tuli sittenkin nähtyä kyseinen silta. Edes kaukaa.


Kotiinpaluu sujui hyvin, tosin korviani särki taas pitkästä aikaa lentokoneessa kovasti. Minulla oli kylläkin hieman vääränkokoiset lentotulpat, uskon sen vaikuttaneen asiaan. Häämatkan kaikkina seitsemänä lentona ei millään särkenyt korvia lentotulppien ansiosta, mikä oli kyllä suuri helpotus. Ei ole yhtään mukava tunne tuo painesärky korvissa.

Mutta sellainen reissu. Oli oikein kiva pieni irtiotto arjesta, kaikesta huolimatta.

maanantai 1. toukokuuta 2017

Lontoo part 2


Joo, näköjään nämä Lontoo postauksetkin hieman jäivät tuon julkaisemisen tiimoilta. Ekan päivän tapahtumien jälkeen loppureissu sujui aika rauhallisesti. Ei kierrelty kovin paljoa nähtävyyksiä, mutta tuli käveltyä paljon paikasta toiseen ja nähtyä vähän erilaista Lontoota. Käytiin myös luonnontieteellisessä museossa, mikä oli todella mielenkiintoinen niinkuin muistelinkin. Täytyy kyllä sanoa, että jotenkin kun oli toinen kerta kyseisessä kaupungissa, jäi tuo kuvien räpsiminenkin huomattavasti vähemmälle. Tietenkin tämä bloggaamisen vähentäminenkin on varmasti vaikuttanut osaltaan siihen.

keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

Lipaston maalaus kalkkimaalilla

Minä olen vähän sellainen ihminen, että innostun jostakin jutusta nollasta sataan ja sitten minun on ihan ihan ihan pakko aloittaa ja tehdä se heti valmiiksi. Tarkoitan siis sellaista, että anon Teemun kanssani kesäiltana hiomaan vanhoja kuormalavoja ulkona, että saan seuraavana päivänä maalata ne valkoiseksi ja tehtyä sohvan parvekkeelle.

No nyt en joutunut vaivaamaan rakasta aviomiestäni, sillä tämän projektin tein ihan itse. Kun ostin torista meidän harmaaksi maalatun apteekkarilipaston, päätin heti, että haluan joskus maalata sen eri väriseksi. Nyt sitten iski yllättäen joku päähänpisto ja oli ihan pakko tehdä se heti. Niinpä muutaman päivän tutkimustyön jälkeen suuntasin perjantaina työpäivän jälkeen Tallipihalle hakemaan Annie Sloanin kalkkimaalia sekä vahaa.

Kalkkimaalihan on siitä erikoista, että sen lisäksi ettei pohjatöitä tarvita, se on lähes täysin hajutonta ja myrkytöntä. Niinpä maalauksen voi tehdä vaikka sisällä, kuten sitten teinkin. Vuorasin ensin sen kämpän osan jätesäkeillä, laitoin musiikkia soimaan ja aloin sutimaan.

 Tässä siis tarvittavat välineet: Kalkkimaalia, pehmeä maalisuti, hiekkapaperia, kirkasta ja tummaa vahaa sekä sekoitusväline maalille. Maali kannattaa pitää ylösalaisin ainakin tunnin ennen maalaamista ja sekoittaa hyvin sekä ennen avaamista purkkia heiluttamalla, että purkin avaamisen jälkeen jollakin välineellä. Itse taiteilin grillitikuista hienon sekoittimen.

Kyseinen sävy on Florence. Jälkikäteen ajatellen olisin ehkä sekoittanut pienen tipan sinistä sekaan, jotta väri olisi hieman taittanut siniseen.

Vetimet tottakai pois alta ja sitten vain maalaamaan. Maali tuoksui ihan pikkusen samalle kuin erikeeperi eli ei todellakaan vahva tuoksu.

Lipasto kuivui seuraavaan päivään, sillä en jaksanut enää illalla (ihme kyllä) jatkaa projektia. Kalkkimaali kyllä kuivuu hirmu nopeasti, eli periaatteessa pari tuntiakin olisi riittänyt. Seuraavana päivänä siirsin lipaston parvekkeelle ja aloitin hiomaan kulmia sekä pintaa jotta tulos olisi luonnollisempi ja hieman vanhemman näköinen. Vähän alkoi jännittämään, innostuinko hiekkapaperin kanssa liikaakin, mutta onneksi tulos oli tosi mieleinen jo kirkkaan vahan jälkeen.

Sitten hieroin (vanhalla sukalla) ensin kirkkaan vahan pintaan joka puolelle. Kannattaa levittää pieneen osaan kerralla, hieroa vaha pyörivin liikkein ja sitten vielä puhtaalla liinalla pyyhkiä pinta puun syiden suuntaisesti. Kun kirkas vaha oli levitetty koko lipastoon, aloitin korostamaan yksityiskohtia tummalla vahalla.

Vahauksen jälkeen lipasto sai kuivua parvekkeella vielä seuraavaan päivään ja siinä se sitten oli. Minun oma väripilkku kotiin. Olin ihan yllättynyt miten paljon Teemukin siitä tykkäsi.

maanantai 3. huhtikuuta 2017

Lontoo part 1

Tietenkin olen jo pitkään häämatkalta kotiutumisen jälkeen haaveillut uudesta reissusta, mikä ei varmaan tule kellekään yllätyksenä. Mitään kallista ei pystynyt niin pitkän ja kalliin reissun jälkeen tekemään, mutta edes joku pieni irtiotto arjesta toisi toivottua piristystä. Lontoo jäi meille molemmille aikoinaan sellaiseksi paikaksi, että pitää päästä uusintakäynnille vielä joskus. Yhtä asiaa ei kumminkaan muistettu edullisten lentojen varaamisen jälkeen - nimittäin Lontoon hirveitä hotelleja. Jouduttiin siis pulittamaan ihan liikaa kolmen yön majoituksesta, mutta ainakin majoitus oli siisti, eikä sisältänyt mitään ylimääräisiä juoksevia vieraita.

Lähdettiin siis viikko sitten keskiviikkona matkaan Helsingistä Norwegianin lennolla. Minä vihaaaaaaaaan tuota siirtymistä Tampereelta Helsingin lentokentälle, se on jotenkin maailman puuduttavin matka. Istun mielummin vaikka tupla määrän lentokoneessa. No en tiedä siitäkään, mutta ikävöin silti aikoja kun Ryanair lensi ihanasti Tampereelta moneen paikkaan. Oli niin ihana lähteä lyhyelle viikonloppureissulle kun matkaa kentälle on se kymmenen minuuttia ja kenttäkin on niin pieni, ettei tarvitse kovin paljoa aikaisemmin paikalle vaivautua. Jokatapauksessa, suoriuduttiin yöbussilla kentälle ja siellä kolmen tunnin odottelun jälkeen silmät punaisina lennolle.

Lontooseen saavuttiin aamupäivästä ja päästiin hyvällä tuurilla kirjautumaan hotelliinkin heti sinne saavuttuamme. Oli sattumalta huone siivottu juuri kun tultiin.

Hotellimme oli pieni, mutta todella siisti ja henkilökunta oli ystävällistä. Omega hotelli olikin saanut hyvät arviot ja siksi se valittiin (niitten lukuisten huonojen arvioiden hotellien joukosta). Sijainti oli myöskin hyvä ihan Hyde Parkin läheisyydessä.

Kun oltiin hetki hotellilla kuosituttu, halusin lähteä katselemaan tuttuja nähtävyyksiä, mutta suunnattiin kuitenkin ensin läheiseen ravintolaan syömään lounasta. Siellä ollessamme huomasimme paikallisten kääntävän televisiota isommalle ja telkkarista pauhaavan terrori iskun uutisointia. Pikkusen kylmäsi, sillä jos ei oltaisi menty ensin syömään oltaisiin varmaan juuri keretty kyseiseen paikkaan iskun aikoihin. Mentiin sitten takaisin hotelliin tutkimaan tapauksen vakavuutta paikallisista uutiskanavista. Onneksi ei silti ollut mikään pommi, sillä sillon varmaan olisi oma loma mennyt ihan piloille.

Kieltämättä hieman pelotti, minä kun olen tälläinen helposti säikähtävää sorttia muutenkin. Paikalliset ja jopa turistit kaupungilla olivat hyvin rauhallisesti ja normaalisti, joten muualla kun kyseisellä alueella liikkuessa ei huomannut mitään poikkeavaa. Jätettiin silti minun toiveesta nähtävyydet siltä päivältä (minä kun pelkäsin, että saattaisi tulla vielä jotakin jälki iskuja) ja mentiin sen sijaan Hyde Parkiin kävelemään. Siellä hetkessä mieleni kirkastui, sillä puistossa oli mitä ihanampia kirsikkapuita. En ole niitä juurikaan Suomessa nähnyt, joten olin ihan innoissani.

Loppuillasta käytiin vielä shoppailemassa Primarkissa ja muissa edullisissa liikkeissä, mitä Suomesta ei löydy. Minulla on aina ne perus halppisvaateliikkeet missä tulee käytyä ulkomailla. Nyt ei kuitenkaan löytynyt juuri mitään ostettavaa. Paitsi...

tiistai 28. maaliskuuta 2017

Throwback-tiistai

Ajattelin nyt käydä kevyesti läpi viime kuukausien tekemisiä. Kuvat ovat ikävä kyllä kaikki vain näitä puhelinkuvia, kun en tosiaan ole kameraa kaivannut aikoihin laukustaan.

Kaikki on kuitenkin tosi hyvin. Pientä kaamosmasista oli ehkä havaittavissa, varsinkin kun koulua on välillä ollut ihan naurettavan vähän. Olen huomannut, että minulle ei oikein sovi sellainen toimettomuus. On kauhean vaikea saada tehtyä mitään koulu tai kotihommia jos ei ole ollut ensin koulua päivällä. Minun viikot on pitäneet sisällään vain muutamaa tuntia koulua päivässä, eikä edes läheskään joka päivä. Töihin olen sitten välillä päässyt tekemään vuoron sieltä täältä. Noh, onneksi olen nähnyt kavereita ja varsinkin siskoani, joten ei ole ollut niin tylsää. Teemulla kuitenkin ollut tietenkin töitä ihan normaalisti, niin tälläinen jatkuva yksin kotona nyhjöttäminen ei ole oikein sopinut minulle.

Onneksi kevät tulee ja sen mukana viimeiset tentit, joihin pitäisi saada luettua aika hyvin jos haluaa läpi päästä. Ei vaan, ensi kuussa on tiedossa ihan hirveästi kaikkea mukavaa tapahtumaa ja tekemistä joten sitä odotan innolla. Mutta nyt siirrytään takaisin... joulukuuhun.





Tässä varmaan kaukaisempia kuvia ennen blogitaukoa. Muutama räpsy joulumarkkinoilta, kun käytiin syömässä ihanaa riisipuuroa ja glögiä. Melkein alkaa kaipaamaan joulun aikaa kun näitä kuvia katselee. Aika hassua.Niin ja käytiin siskoni kanssa laulelemassa joululauluja Aleksanterin kirkossa. Oli tosi kiva ja toi mukanaan vähän joulutunnelmaa. Oli vielä sama kirkko missä meidät vihittiin Teemun kanssa.


 Joulusta muutama räpsy. Oltiin siis porukalla meillä.




































Uusivuosi menikin tehokkaasti töissä kaikkina päivinä. Käytiin me silti ilotulitus katsomassa Teemun, siskoni ja hänen miehensä kanssa ja sen jälkeen vielä muutamalla baarissa. Siitä kotiin nukkumaan ja valmistautumaan seuraavan päivän työvuoroon. No tuli kyllä hyvät rahat noistakin päivistä!



Käytiin katsomassa Diabloa tuossa alkuvuodesta. Ei olekaan tullut isomman bändin keikalla oltua pitkään aikaan, joten oli tosi kiva käydä. Päästiin vielä eturiviin.

 Sitten tuli käytyä äitillä joku päivä kun oli kauheat pakkaset. Siksi varustus koiran kanssa lenkille lähtiessä oli tällainen :D 


































Sitten tuli käytyä pätkäisemässä tukkaa vähän enemmänkin parturissa. Oli muuten jotenkin tosi kiva muutos, olen tykännyt tästä lyhyemmästä mallista tosi paljon.




Käytiin joku viikonloppu Roosterissa Matin ja Sallan kanssa iltaa viettämässä ja katsomassa myös yhtä bändiä. Päätin laittaa tukan välillä erilailla ja tykkäsin siitä yllättävän paljon.




Olen myös tänä talvena käynyt muutamaan otteeseen harjoittelumäessä kokeilemassa laudalla laskua. Seuraavaksi varmaan pitäisi uskaltautua isompiin mäkiin kun alkaa jo kohtalaisesti sujumaan. Minulla kun ei vain ole mitään laskettelukokemusta entuudestaan niin tuntuu välillä liiankin kovalta tuo vauhti. Katsotaan miten lähtee sujumaan.